Hirvenmetsästyssäännöt

SIMONIEMEN METSÄSTÄJÄT RY:N HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

 

METSÄSTYSALUE

Seuran metsästysalueiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa vuokrasopimusluetteloa ja kartastoa, joka on hirviseurueen käytössä. Seuralla on käytössä 4 hirvenmetsästysaluetta, vuorot alueilla vaihtuvat päivittäin, jos metsästys jollakin seurueella loppuu aiemmin, niin alue on muiden seurueiden käytössä, metsästyksenjohtajan luvalla.

YHTEISLUPA JA YHTEISTOIMINTA

Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen yhteislupaan. Seuran puheenjohtaja/sihteeri ja metsästyksenjohtaja toimivat seuran edustajana yhteislupaneuvotteluissa ja yhteislupasopimuksessa. He neuvottelevat ja sopivat muiden hirviseurueiden kanssa myös alueiden mahdollisista vaihdoista vuosittain. Yhteislupasopimuksen sisältö saatetaan metsästysseuran jäsenten tietoon. Metsästyksenjohtajat sopivat muiden hirviseurueiden johtajien kanssa alueiden käytöstä metsästyksessä.

PYYNTILUPIIN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Alue- ja pyyntilupahakemusten tekemisestä ja niihin liittyvistä mahdollisista lisäselvityksistä, metsästyksenjohtajailmoituksesta, metsästyksen tuloksen ilmoittamisesta, maksujen hoitamisesta sekä muista tarpeellisista metsästykseen liittyvistä asiakirjoista vastaavat seuran puheenjohtaja, metsästyksenjohtaja sekä rahastonhoitaja.

OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN

Seuran hirvenmetsästykseen voivat osallistua kaikki ne seuran jäsenet, joilla ampumakoe on voimassa tai vanhenemassa hakemusvuonna ja jotka ovat ilmoittaneet osallistuvansa tulevana syksynä seuran hirven metsästykseen. Muiden henkilöiden metsästykseen osallistumisesta noudatetaan seuran sääntöjä.

Syksyn metsästyksen yhteydessä metsästyksenjohtajat kysyvät kultakin hirviseurueensa jäseneltä, osallistuuko hän seuraavana syksynä seuran hirven metsästykseen. Ilmoittautunut vahvistaa ilmoittautumisensa allekirjoituksellaan osallistumislistaan. Metsästyksenjohtaja toimittaa osallistumislistan yhteisluvan vetäjälle. Ne seuran jäsenet, jotka haluavat ilmoittautua myöhemmin, ilmoittautuvat metsästyksenjohtajalle puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä tammikuun loppuun mennessä. Jos metsästyksenjohtaja on estynyt, ilmoittautuminen tehdään puheenjohtajalle.

Kesäkokouksen yhteydessä metsästykseen ilmoittautuvat jäsenet kirjataan ampujiksi hirvikokouksessa. Jos ilmoittautuneelle tulee este osallistua syksyn metsästykseen, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi metsästyksenjohtajalle ja kertoa myös, mikäli mahdollista, syy siihen, että peruu osallistumisensa.

 

SEURUEIDEN MUODOSTAMINEN

Seura metsästää yhtenä/useana erikseen metsästävänä hirviseurueena. Tarvittaessa voidaan päättää toisenlaisestakin seuruejaosta. Uudesta seuruejaosta päätetään ennen metsästystä seuran kesäkokouksessa.

 

METSÄSTYKSENJOHTAJAT

Seura valitsee kesäkokouksessaan metsästyksenjohtajan ja kullekin seurueelle oman johtajan. Lisäksi valitaan kullekin seurueelle tarpeellinen määrä varajohtajia. Seurueen johtajan poissa ollessa hän nimeää sille päivälle varajohtajista johtajan. Jos seurueilla on yhteisjahteja, seuran metsästyksen johtaja toimii metsästyksen johtajana ja hänen poissa ollessaan hänen nimeämänsä henkilö. Kunkin erikseen metsästävän seurueen metsästyksenjohtaja antaa ennen metsästyksen alkua suullisesti ja kirjallisesti turvallisuusohjeet ennen metsästyksen alkua kaikille metsästykseen osallistuville. Metsästyksenjohtajat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan riistanhoitoyhdistyksen järjestämiin hirvipalavereihin.

OSALLISTUMISMAKSUT

Hirviseurueen kulut muodostuvat lupamaksuista. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.

HIRVIKOKOUS JA METSÄSTYSJÄRJESTELYISTÄ TIEDOTTAMINEN

Seuran hirvikokous pidetään kesäkokouksen yhteydessä. Hirvikokouksessa sovitaan tarkemmin metsästysjärjestelyistä tulevana metsästyskautena. Puhetta johtaa puheenjohtaja ja kokoukseen voivat osallistua kaikki hirviseurueeseen ilmoittautuneet. Metsästysjärjestelyistä päätökset tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan hirvikokoukseen osallistuvien näkemyksiä. Seuran sihteeri tiedottaa metsästysjärjestelyistä seuran kotisivuilla.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

Hirviseurueen jäsenen tulee osallistua hirven metsästykseen lauantaina ja sunnuntaina. Poissa voi olla seurueen metsästyksenjohtajalta pyydetyllä luvalla erityisistä syistä. Viikonlopun metsästyspäivän voi korvata arkipäivinä (ma-pe) suoritetuilla hirvenmetsästyspäivillä. Viikolla (ma-pe) metsästämisestä päättää seurueen metsästyksenjohtaja kuultuaan hirviseurueen näkemyksiä asiasta. Hirvikokouksessa seura voi päättää osallistumisvelvollisuudesta toisinkin. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin; saaliin noutoon ja käsittelyyn, välinehuoltoon, saaliin käsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaana pitoon ja hoitoon sekä peijaisten valmisteluihin ja jälkiselvittelyihin.

 

METSÄSTETTÄVÄT ELÄIMET

Hirveä metsästettäessä voi ampua myös karhun tai villisian. Metsästäjän on huolehdittava siitä, että hänellä on säännösten mukainen oikeus metsästää näitä eläimiä (alueen metsästysoikeus, laillinen ase ja patruunat, karhun ampumakoe, karhukiintiötä jäljellä.

 

MÄÄRÄYKSET AMPUJILLE

  • metsästys aloitetaan jokaisena metsästyspäivänä käskynjaolla, jota ennen metsästystä ei saa aloittaa (koskee myös koiranohjaajia)
  • jokaisella metsästäjällä on velvollisuus pitää huolta siitä, että ase ja patruunat ovat säädösten mukaisia, ase on kohdistettu ja ampumataitoa on pidetty yllä harjoittelemalla.
  • väriltään säädösten mukaisten vaatteiden on oltava päällä koko ajan hirvenmetsästyksessä
  • metsästäjä vastaa itse siitä, että metsästyskortti, aseenkantolupa ja ampumakoetodistus ovat voimassa ja mukana metsästettäessä
  • metsästyksessä ei saa olla alkoholin vaikutuksen alaisena
  • ase kuljetetaan ajoneuvoissa lataamattomana suojuksessa ja maastossa hihnassa olalla
  • ase ei saa koskaan osoittaa ihmistä kohti (esim. aseen ottaminen peräkontista, hirven ruhon vetäminen ase selässä, nuotiolle tulo)

 

MÄÄRÄYKSET PASSIMIEHILLE

  • passipaikalle tultuasi varmista missä läheiset passimiehet ovat ja ota yhteys heihin esimerkiksi kädellä vinkkaamalla ja varmista, että myös kaverisi tietää sinun sijaintisi
  • kaverin suunnassa kiellettyä sektoria on vähintään 90 astetta (45 astetta molemmin puolin), merkitse kielletty sektori maastoon ja mieleesi
  • passiin asettumisen jälkeen älä liiku passipaikalta tai vaihda paikkaa
  • jos joudut lähtemään passipaikalta kesken metsästystapahtuman, ilmoita siitä aina viereisille passimiehille
  • laita patruuna piippuun vasta passipaikalla (hirvitornissa) ja ota pois piipusta heti kun metsästystapahtuma on ohi ja viimeistään ennen passipaikalta (tornista) lähtemistä
  • kun olet ampumassa hirveä tai muuta metsästyksen johtajan sallimaa riistaa

     - varmista, ettei eläin ole kielletyllä ampumasektorilla

     - varmista, ettei taustalla ole muita ihmisiä tai omaisuutta

     - ajometsästyksessä on oltava riittävästi etäisyyttä ajoketjuun

     - koirametsästyksessä on varmistettava koiran ja koiranohjaajan sijainti

     - epävarmassa tilanteessa jätä aina ampumatta

     - ammu riittävän läheltä paikallaan olevaan tai hitaasti kävelevään eläimeen

     - pyri ampumaan eläimeen vain yksi hyvin tähdätty laukaus

  • laukauksen jälkeen tilanne muuttuu nopeasti; havainnoi tarkasti, miten eläin käyttäytyy
  • jos huomaat, ettet ole ampunut kuolettavaa laukausta, pysy rauhallisena ja katso voitko ampua turvallisesti toista kertaa
  • kun ampumatilanne on ohi, varmista ase välittömästi
  • passissa pysytään metsästyksenjohtajan antamien määräysten mukaisesti

 

MÄÄRÄYKSET KOIRANOHJAAJALLE

  • koiranohjaajan on tiedettävä, missä passimiehet ovat passissa
  • haukulle menemisestä ja ampumisesta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa
  • haukulle menee vain yksi ampuja
  • koiranohjaajan on ilmoitettava, milloin hän on saapumassa metsästyslohkolta passimiesten luokse
  • hirven ampumisessa on noudatettava samoja määräyksiä, joita passimiehille on annettu hirven ampumisesta

 

HAAVOITTAMISTILANNE

Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ja hirven sijainti laukaisuhetkellä. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä niiden vieressä enintään 100 metriä.  Ammutun hirven jäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripasseille. Jäljet voi merkitä esim. paperinpaloilla ja tärkeää on, ettei niitä sotketa. Maastoon merkitään myös kohta, johon jäljittäminen päättyi.

 

KAATAJAMÄÄRITYS


Hirven tai muun metsästyksen johtajan salliman riistaeläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Kaatajiksi voidaan nimetä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään metsästyksenjohtajan päättämällä tavalla. Jos on epäselvää, kuka kaatoi eläimen, kaatajan nimeämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

SAALIINKÄSITTELY

Jokainen seurueen jäsen on velvollinen hankkimaan riittävän valmiuden ja osaamisen saaliin käsittelyyn. Kaikki seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan saaliin käsittelyyn. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella, huonolla hygienialla tai muulla tavalla.

 

SAALIIN JAKO
 

Kaadetun eläimen nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti eläimen kaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osalta tehdään päätös seuran kesäkokouksessa etukäteen. Lihanjako tapahtuu seurueen kesken tasaosuuksin.

 

PEIJAISET
 

Peijaisten järjestelyistä sovitaan seuran kesäkokouksessa. Jokainen seurue on vuorollaan järjestämisvastuussa.

 

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖJEN TUNTEMUS JA NOUDATTAMINEN
 

Jokainen hirven metsästykseen osallistuva on velvollinen perehtymään näihin sääntöihin, jotka pidetään nähtävinä seuran metsästysmajalla sekä kotisivuilla. Jokainen hirviseurueen jäsen on velvollinen noudattamaan niitä kaikilta osin paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa metsästyksenjohtaja joutuu erityisistä syistä antamaan toisenlaisia ohjeita metsästyksen käytännön järjestelyihin.

 

 

Nämä hirvenmetsästyssäännöt on vahvistettu Simoniemen Metsästäjät ry:n kesäkokouksessa 14.8.2017 ja tulevat voimaan toistaiseksi voimassaolevina 15.8.2017 alkaen.